Lulu kyllä seuraa minua joka paikkaan (vessaankin...!) käskemättäkin, mutta ollaan harjoiteltu seuraa-käskyä ihan oikeastikin. Sisällä ollaan harjoiteltu ilman hihnaa, kierrelty huoneesta toiseen ja Lulu pysyy tosi hyvin vieressä vasemmalla puolella vaikka tehtäis minkälaisia mutkia. Välillä se kyllä yrittää oikaista ja vaihtaa oikealle puolelle. Mutta yllättävän helposti se on senkin oppinut. Sitä on tosi mukava opettaa kun se oivaltaa asiat niin nopeasti.

Mutta on se semmonen hienohelma. Tänä aamuna satoi vettä ja nurmikko oli ihan märkä. Päivystin Lulun kanssa ulkona tunnin kun se ei millään voinut tehdä pissaa nurmikolle. Aina se vain juoksi terassille värjöttelemään. Kari laittoi sitten esteen että se ei päässyt terassille ja tulihan se pissa viimeinkin... ! Eräs ystäväni aikoi ostaa sille semmosen lasten prinsessakruunun lahjaksi.

Yläilmoissa on jotain mielenkiintoista:

Ja sai sen viimeinkin muutamien tanssiaskelien jälkeen :

Kasvokuva: